EUVIMEDEUVIMED entdecken
Open Access · CC BY-NC-ND 4.0

Euroopan parlamentti, Ylikansallinen kulttuurinen muisti ja holokausti

Antero Holmila

Lähihistoria · 2024

DOI: 10.61559/lh.142934 ↗

Kurz gefasst

Fachartikel in der Zeitschrift Lähihistoria, 2024. Verfasst von Antero Holmila. Der Volltext ist frei zugänglich (Open Access, CC BY-NC-ND 4.0).

AbstractBibliografische AngabenZitierenVerwandte Studien

Abstract (Originalsprache)

Tässä artikkelissa tutkin, miten ja ennen kaikkea miksi holokaustista tuli ylikansallisen ja yleiseurooppalaisen muistipolitiikan keskeinen opinkappale. Holokaustin kulttuurisen muistin kehittymisprosessia tulkitaan Jan Assmannin kulttuurisen muistin viitekehyksen avulla. Tavoitteenani on soveltaa Assmannin teoreettista kehystä käytännön muistipolitiikan tutkimiseen. Keskeisen lähdeaineiston muodostavat Euroopan parlamentin (EP) asiakirjat. Tekstin ensimmäinen osio avaa Euroopan yhdentymisen konteksteja, erityisesti sitä, miten ”identiteettinen yhdentyminen” nousi integraatiopolitiikassa yhtä merkittävämpään osaan 1990-luvulta alkaen ja miksi holokausti sai niin korostuneen roolin identiteettien muokkauksessa. Työn toinen osio avaa Assmannin kulttuurisen muistin näkökulmasta, miten ja miksi EP instrumentalisoi holokaustin muistipolitiikkansa ytimeen.

Zitieren

APA

Holmila, A. (2024). Euroopan parlamentti, Ylikansallinen kulttuurinen muisti ja holokausti. Lähihistoria. https://doi.org/10.61559/lh.142934

Vancouver

Holmila A. Euroopan parlamentti, Ylikansallinen kulttuurinen muisti ja holokausti. Lähihistoria. 2024. doi:10.61559/lh.142934

BibTeX
@article{Holmila2024,
  author = {Holmila, Antero},
  title = {Euroopan parlamentti, Ylikansallinen kulttuurinen muisti ja holokausti},
  journal = {Lähihistoria},
  year = {2024},
  doi = {10.61559/lh.142934}
}
Kostenlos starten →