EUVIMEDEUVIMED entdecken
Crossref

Suomen valtiojohdon ja Venäjän ulkomaantiedustelun vuorovaikutuksen uudet puitteet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen

Juha-Matti Ritvanen

Historiallinen Aikakauskirja · 22.05.2025 · 122 (1)

DOI: 10.54331/haik.132065 ↗

Kurz gefasst

Fachartikel in der Zeitschrift Historiallinen Aikakauskirja, online erschienen am 22.05.2025. Verfasst von Juha-Matti Ritvanen. Die Arbeit wurde bisher 1-mal zitiert (Crossref).

AbstractBibliografische AngabenZitierenVerwandte Studien

Abstract (Originalsprache)

Suomen valtiojohdon ja ulkomaisten tiedustelupalveluiden, erityisesti Neuvostoliiton KGB:n, suhteet ovat herättäneet laajaa kiinnostusta, mutta tähän saakka tutkimus on kohdistunut pääasiassa kylmän sodan vuosien aikaan. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen KGB:n ulkomaantiedustelu jatkoi erillisenä palveluna SVR (Služba vnešnei razvedki). Tämä artikkeli tarkastelee SVR:n roolia Suomen ja Venäjän suhteissa. Miten Venäjän tiedustelutoiminta mukautui Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiseen tilanteeseen? Artikkeli tarjoaa uutta tietoa erityisesti Venäjän ulkomaantiedustelun Suomeen kohdistuneista intresseistä ja tiedustelun menettelytavoista. Keskeisenä lähdemateriaalina ovat ulkoasiainministeriön arkisto, Kansallisarkistossa säilytettävät presidentti Mauno Koiviston ja presidentti Martti Ahtisaaren yksityisarkistot sekä tasavallan presidentin kanslian arkisto. Pian Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen presidentti Koivisto pystyi nopeasti murtamaan vuosikymmeniä vakiintuneen instituution, jonka puitteissa Suomen ja Neuvostoliiton suhteita oli hoidettu vuodesta 1956 suoraan tasavallan presidentin ja KGB:n Helsingin-päällikön kesken. Samalla valtiojohto ja Suojelupoliisi tiukensivat suhtautumistaan Suomessa toimiviin Venäjän tiedustelu-upseereihin. Artikkeli osoittaa, että presidentti Ahtisaaren virkakauden alussa poliittisen vaikuttamisen vahvistaminen palasi Venäjän tiedustelun agendalle. Tähän liittyi pyrkimys palauttaa ulkomaantiedustelun asemia Suomen ja Venäjän poliittisen johdon välisessä yhteydenpidossa. SVR oli erityisen kiinnostunut Suomen politiikasta Euroopan unionin jäsenenä ja Suomen suhteesta Natoon. Tietoa pyrittiin hankkimaan salaisin operaatioin, salaisin menetelmin ja Suomesta suomalaisten joukosta värvätyin salaisin agentein aivan kuten ennenkin KGB:n kohdalla. Venäjän 1990-luvun murros ja Suomen ohjautuminen yhä tiiviimmin osaksi länttä muodostivat Venäjän tiedustelulle haasteen, joka heikensi sen toimintakykyä Suomessa. Asiasanat: Suomi, Venäjä, tiedustelu, Suojelupoliisi, SVR, Neuvostoliiton hajoaminen

Zitieren

APA

Ritvanen, J. (2025). Suomen valtiojohdon ja Venäjän ulkomaantiedustelun vuorovaikutuksen uudet puitteet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Historiallinen Aikakauskirja, 122(1). https://doi.org/10.54331/haik.132065

Vancouver

Ritvanen J. Suomen valtiojohdon ja Venäjän ulkomaantiedustelun vuorovaikutuksen uudet puitteet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Historiallinen Aikakauskirja. 2025;122(1). doi:10.54331/haik.132065

BibTeX
@article{Ritvanen2025,
  author = {Ritvanen, Juha-Matti},
  title = {Suomen valtiojohdon ja Venäjän ulkomaantiedustelun vuorovaikutuksen uudet puitteet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen},
  journal = {Historiallinen Aikakauskirja},
  year = {2025},
  volume = {122},
  number = {1},
  doi = {10.54331/haik.132065}
}
Kostenlos starten →