Mielipiteitä, samastumiskohteita ja ympäristönäkökulmia
Ainedidaktiikka · 11.09.2026
DOI: 10.23988/6mgbn235 ↗Kurz gefasst
Fachartikel in der Zeitschrift Ainedidaktiikka, online erschienen am 11.09.2026. Verfasst von Carita Roivas und 1 weiteren Autor:innen. Der Volltext ist frei zugänglich (Open Access, CC BY-NC-ND 4.0).
Abstract (Originalsprache)
Artikkelissa tarkastellaan, miten lukiolaiset lukevat ja puhuvat lukukokemuksistaan. Aineistona artikkelissa on noin sadan nuoren kanssa tehdyt ryhmähaastattelut, joiden aiheena oli Emmi Itärannan ympäristötuhon jälkeiseen pohjolaan sijoittuva dystooppinen romaani Teemestarin kirja (2012). Empiirisestä ekokritiikistä ponnistavassa artikkelissa tutkitaan ilmastokriisiä kuvaavan kirjallisuuden vaikutuksia lukijoihinsa. Analyysi tarkentuu lukiolaisten kirjallisuutta ja sen lukemista koskeviin näkemyksiin, jotka kuitenkin Itärannan teoksen kautta kietoutuvat myös heidän ajatuksiinsa ilmastokriisin seurauksista. Analyysi nostaa esiin lukiolaisten kuvaukset lukemisen tylsyydestä sekä samastumisen kokemuksista. Lukiolaisten puheissa tylsyyttä aiheuttavat teoksen kuvaileva kieli ja hidas rytmi. Kuvaileva kieli teki lukemisesta hidasta, jolloin teos tuntui vaikeaselkoiselta ja lukeminen hankalalta. Samastuminen puolestaan on keskeisessä osassa siinä, millä tavoin lukiolaiset uppoutuvat lukemaansa. Samastuminen näyttäytyy moninaisena ilmiönä, jonka kohteena voivat olla niin teoksen henkilöt, teoksesta nousevat ideologiat kuin teoksessa kuvailtu ympäristökin. Erityisesti samastumisen kautta lukiolaisten pohdinnat lukemastaan laajenevat myös koskemaan vallitsevaa ilmastokriisiä. The article examines how upper secondary school students read and talk about their own reading experiences. The data for the article consist of group interviews conducted with approximately one hundred young people, focusing on Emmi Itäranta’s dystopian climate novel Memory of Water (2012). The article is grounded in empirical ecocriticism, which investigates the effects that climate fiction has on its readers. In this article the focus is more broadly on students’ views on literature and reading, which through Itäranta’s work, also become intertwined with questions of the climate crisis. The article concentrates on students’ descriptions of boredom in reading and their experiences of identification. Boredom is created by the novel’s descriptive language and its slow pacing. The descriptive language made reading slow, causing the work to feel difficult to grasp and reading to seem challenging. Identification, in turn, plays a central role in how students become immersed in what they read. Identification emerges as a multifaceted phenomenon, with possible targets including the characters of the work, the ideologies it raises, and the environment it depicts. Through identification, students’ reflections on what they read expand to address the ongoing climate crisis.
Zitieren
APA
Roivas, C., & Löytty, O. (2026). Mielipiteitä, samastumiskohteita ja ympäristönäkökulmia. Ainedidaktiikka. https://doi.org/10.23988/6mgbn235
Vancouver
Roivas C, Löytty O. Mielipiteitä, samastumiskohteita ja ympäristönäkökulmia. Ainedidaktiikka. 2026. doi:10.23988/6mgbn235
BibTeX
@article{Roivas2026,
author = {Roivas, Carita and Löytty, Olli},
title = {Mielipiteitä, samastumiskohteita ja ympäristönäkökulmia},
journal = {Ainedidaktiikka},
year = {2026},
doi = {10.23988/6mgbn235}
}
EUVIMED